maanantai 30. marraskuuta 2015

Sisustusintoa

Koska oon nyt lähiaikoina seuraillut tosi paljon ystävien muuttoa, heidän sisustamista ja muutenkin muuttaminen ja sisustaminen on ollut paljon puheenaiheena ja mielessä tässä viimeisen kuukauden aikana. Myös mulle on tullut paljon inspiraatiota ja ideoita sisustamisen suhteen, mulla on selvä kuva päässä minkälaisen kodin haluan, ja niitä ideoita tulee vaan kokoajan lisää kun käy vaikka ikeassa pyörimässä ja kattelemassa, myös netistä ja muiden sisustuksista on tullut pieniä ideoita. Haluan tulevasta kodistani oman näköiseni, semmoisen missä viihdyn ja pystyn vaan olemaan. Tietenkin mieheni mielipide on myös tärkeä, onnekseni minulla ja miehelläni on aikalailla samanlainen maku. Vältytään siis isommilta erimielisyyksiltä, joitain erimielisyyksiä meilläkin toki on, esimerkkinä ikeassa myytävästä valaisimesta mikä on vähän  avaruustyylinen. Lamppu on pallonmuotoinen mutta narua vetämällä lamppu aukeaa ja menee "osiin", se on aivan kauhea omasta mielestäni mutta mieheni taas pitää siitä. Muuten on aika selvää molemmille että huonekalut tulee olemaan suurimmaksi osaksi valkoiset, ja piristystä ja väriä tuodaan huoneisiin verhoilla, tyynyillä, valaisimilla ja koriste-esineillä. Me molemmat tykätään lilasta, joten se tulee varmasti näkymään myös sisustuksessa, ja mä kun tykkään kaikista kynttilähärpäkkeistä niin niitä tulee varmaan aika paljon myös näkymään kodissamme.


Kohta pääsenkin sisustamaan oikeen urakalla, mutta en sinne minne ajattelin. Laina-asiat näyttivät punaista, joten olemme mieheni kanssa muuttamassa vuokralle lapsuudenkotini oston sijasta. Kävimmekin tänään katsomassa kyseistä asuntoa, se ei ole täydellinen, mutta onpahan katto pään päällä. Onneksi sisustamisella saa paljon aikaan, joten eiköhän meidän tuleva asunto muutu kodiksi hetkessä. Toivottavasti.


keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Pullan tuoksua & ajatuksia

Eilen iski kauhea hinku leipoa sämpylöitä, mutta koska ei ollut hiivaa ja maitokin oli loppu niin en voinut niitä tehdä. Tänään sitten ostin hiivaa ja maitoa ja pyöräytin parit sämpylät, samalla ajattelin että leivon myös pullaa koska hiivaa jäi jäljelle. En edes muista millon viimeksi olisin tehnyt pullaa tai sämpylöitä varmaan viimeksi ammattikoulussa eli 2-3 vuotta sitten. Yllättävän hyvin onnistuin ja taidot olivatkin edelleen tallella. Meidän kodin valtasi siis tänään ihana pullan tuoksu




Tänään myös varmistui asuntokaupat tämän nykyisen asunnon kohdalta - me päästään muuttamaan !
Seuraava askel onkin sitten eri pankeissa käynti, eli peukkuja pystyyn että saadaan laina.
Olen niin innoissani ja onnellinen, vaikka päässä pyöriikin paljon kaikkea, mitä jos ei saadakaan lainaa jostain syystä, mitä sitten tapahtuu. Jos niin käy, saadaanko me ajoissa joku vuokra-asunto ettei jäädä asunnottomiksi. Päälimmäinen pelko onkin että jos lainaa ei heru, niin minne me sitten mennään, vuokra-asuntoja on kuitenkin tosi hankala löytää varsinkin jos mukana muuttaa eläimiä. Mutta toisaalta, miksi stressata okei, olen stressaaja tyyppiä, stressaan tosi paljon kaikesta, miehelläni on ollut jo yksi isompi laina, niin miksi hän ei saisi nytten pienempää lainaa ? Ja yleensä asioilla on tapana järjestyä, tätä mieheni on minulle toistellut jo jonkin aikaa, ja niinhän se meneekin. Ei pidä olla negatiivinen, pitää miettiä asioita positiivisesti ja vain toivoa parasta.

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Dreams


Unelmoin omasta kodista, perheestä ja tasapainoisesta elämästä.

Me unelmoimme yhteisestä kodista, perheestä ja tasapainoisesta elämästä. Haaveena on ostaa mieheni kanssa yhdessä talo, ja tällä hetkellä tuntuu että yksi meidän haaveista on toteutumassa. Ainakin toivon näin, tämäkin asia on niin pienestä mutta kuitenkin niin suuresta kiinni.


 Tällä hetkellä asumme mieheni omistamassa rivitalokaksiossa, joka on myynnissä. Suunitelmissa on ostaa äitini omakotitalo, eli minun lapsuudenkotini kun tämän nykyisen saa myytyä. Olen ollut hyvin epätoivoinen mutta kuitenkin joissain määrin toiveikas myynnin suhteen, nyt kun ei ole mikään ihanne aika myydä asuntoa ihmisten taloudellisten tilanteiden takia. Viimeisen viikon aikana toivoni on noussut taas, tällä hetkellä näyttää aika hyvältä tämän asunnon myymisen suhteen. Haaveenamme on myös perustaa perhe, olemmekin puhuneet asiasta paljon, ja kun tämän asuntohässäkän saa joskus pois päiväjärjestyksestä ja stressin minimoitua niin voi alkaa miettiä sitä osuutta tarkemmin. On niin ihanaa nähdä miten mieheni nauttii ja tykkää olla lasten kanssa, ainakin vaikuttaa siltä aina kun ollaan ystäväperheemme luona tai moikkaamassa kummityttöäni.



Tuntuu että elämä ehkä alkaa asettua paikoilleen pikkuhiljaa, voi olla että olen ehkä liian innokas mutta toivotaan parasta. Tavallaan jännittää tämä kaikki, mutta odotan innolla että saamme kääntää uuden sivun auki elämässämme, aloittaa puhtaalta pöydältä ja jättää kaikki vanha taakse.